En edes halua mennä vaa'alle. Teen sen sitten kun tuntuu hyvälle. Nyt tuntuu pahalle, kokisin vain saatanallisen vihan itseäni kohtaan jos sen nyt tekisin.
En ole viillellyt kolmeen päivään, koska pari haavaa on tulehtunut ja minulla on pientä kuumetta. En usko että kuume liittyy haavoihin. Ja teen silti lihaskuntoa, sen mitä jaksan. Enhän voin vain jäädä makaamaan löllyvän kehoni kanssa sänkyyn. Pakko se on pois saada.
Mielialani on tällä hetkellä ihan syvältä. Ulkona on ihana ilma, mutta en haluaisi yksin sinne mennä. Kukaan kavereista ei enää soittele, en edes tiedä pitääkö niitä sanoa enää kavereiksi. Ei mulla ole kavereita. Ne on jäänyt aikaa sitten. Paitsi yksi, joka kerran melkein kuoli, mutta tajusi sitten ettei luita voi laihduttaa pois. Nyt se on paremmassa kunnossa, on niin täydellinen. Se on ihana ihminen, niin kaunis ja laiha ja lääkäritkin sanoo sitä terveeksi.