Mikä ihana kevään tuoksu ulkona on! oletteko huomanneet? Se tuo vähän iloa minullekkin, tosin samalla painun vain alemmas tämän massan määrän kasvaessa...
Arvostan niitä sairastuneita, jotka haluavat parantua. Ennen kun vaa'an näyttämä luku meni pienempään suuntaan he iloitsivat siitä. Nyt kun luvut kasvavat he iloitsevat ja kokevat ahdistusta jos luku ei kasvakkaan. Tiedä sitten kuinka monet todella kokevat iloa ja riemua kun grammoja ja kiloja tulee vain lisää. Itse en koe iloa, ahdistaa vain. Pidän silti mölyt mahassani jotta pääsisin jatkamaan.
ps en edes kehtaa sanoa painoani ääneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minäkään en jossain välissä uskaltanut kertoa enää painoa, silloin vain esitti muille, että "ei se paino enää merkitse mitään", vaikka itku silmässä niitä numeroita katseli.
VastaaPoistaJa minä haluan silti parantua, mutta en vielä, enkä tällä osastolla halua nostaa painoa. Haluan pois, jonnekin missä kilot eivät merkitse mitään. Mutta sellaista paikkaa ei ole.
Toivon vaan voimia sulle. Koita jaksaa ♥
VastaaPoista