42,6 kg NIINPÄ. ei jeesus.
söin pullaakin tuossa ensimmäistä kertaa varmaan pariin vuoteen.
hoen vaan kokoajan itselleni että "PAKKOPAKKOPAKKOPAKKOPAKKO" mutta silti vesitän tätä sillä että yritän oksentaa ja jumpata salaa ja huomaamatta jotenkin edes vähän... ja niin..
mulla on ihan kamal ikävä vepiä, mun pikku kultaa.
äiti muisti juuri että mulla on kohta synttärit, heh? ihmettelen miten se edes muistaa ylipäänsä että olen enää edes olemassa. taino olenhan olemassa nyt enemmän kuin koskaan. hyi.
olen taas saanut röökit käsiini ja ah sitä autuutta. tai no sillon kun saa polttaa niin.. ei sitä nyt kamalasti ole tullut tehtyä, muistan ainiaan sen kun lakosin tupakan polttamisen jälkeen pihalle ja koin suunnatonta kamalaa oloa. poltan nykyään aika varovasti, ehkä? en tiedä...
viilsin reittäni ja se paikattiin.
sitä mieshoitsua ei ole näkynyt hetkeen... se oli kyllä jonkun hoitsu mutta en ole saanut selville että kenen ja miksi se on kadonnut. onneksi katosi, tai sitten ei?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti