tiistai 20. lokakuuta 2009

Huomasin eilen illal sängyssä maatessani halaavani mahaani. Se tuntui ihan hirveälle. Tuli aivan kamala itseinho ja suutuin ihan mielettömästi. Enkä mahtanut itselleni mitään vaan raavin pahan olon käteeni. Tänään oli ihan mielenkiintoinen päivä. Neljä tuntia äidinkieltä. Se oli aika kamalaa ja koko sen neljän tunnin ajan litkin vettä. Kävin jatkuvasti täyttämässä pulloni. Vesi oli taas yllättävän hyvän makuista.
Onhan siinä vain nolla kcal.

Näin illalla ajatellen tänään oli todella sekava ja kamala päivä. Pääni sisällä on taas vain pyörinyt hirveästi. Join kuppikeiton ja söin porkkanan. Mulla on hirveän kylmä, sormet on ihan jääkylmät ja tutisen kokoajan. Ihana tunne. Tuntuu että mulla on hirveästi sanottavaa, mutten keksi miten minkäkin asian sanoisin. Näytän mielummin.

Mulla huutaa sisällä.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä ja voimia! Sun blogi vaikuttaa kivalta ni ryhdyinpä lukijaksi ja voidaan vaikka kannustaa toisiamme jatkamaan tavoitteessamme :)

    VastaaPoista
  2. Jenny sä olet sairas ja ikävä kyllä säkin Lazarus-rakas olet sairas. Menkää hoitoon ennekuin on liian myöhäistä.

    VastaaPoista