saan olla joulun sisällä. joulu ei ole mulle mitenkään tärkeä juhla, melkeinpä vihaan sitä. mulla ei liity jouluun yhtäkään mukavaa muistoa, paitsi ehkä joltain ajalta kun olin 7 vuotias ja sain jonkun toivomani lelun.
mun hoitaja ehdotti mulle, että lakkaisin blogien lukemisen ja etsisin muuta viihdettä netistä. hmh, en mä halua lakata teidän blogien lukemista, esimerkiksi Nouynkin tekstejä odotan aina. haluan aina tietää, että mitä hänelle kuuluu ja miten missäkin menee. itse pääsen käymään täällä kuitenkin niin harvoin, että esimerkiksi sähköpostien lähettely voi olla toiselle osapuolelle liian tylsää kun vastausta saa odottaa. mutta jos jaksaa odottaa niin mikäs siinä. on mulla tuollainen puhelin millä pääsisin koska vaan nettiin mutta se ei ole aina mulla tuo puhelin.
mutta saattaapi olla, että tammi-helmikuussa minusta alkaa kuulua paljonkin enemmän jos minut laitetaan kotiin ja päiväosastolle ja jatkuviin ja useisiin tapaamisiin. ellei nyt sitten tapahdu mitään jumalatonta romahdusta enkä lihokkaan tai olo helpota.

sattuu silti, joka ilta vaan on mieletön ahdistus rinnassa, tekisi mieli itkeä ja vaan käpertyä, pysyä sängyssä koko päivä ja vaan vajota patjan sisään.