- Mikään ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä laihuus tuntuu, sanoi Moss.
Anteeksi, olen ollut sairaana. Sikainfluenssaa, anoreksiaa ja masennusta. Aivan loistava sekoitus ihania tauteja. Ja jos pystyitte kuulemaan äänensävyni äskeisestä lauseesta, niin ymmärrätte etten ollut tosissani.
Rakastan älyttömän luista yläkroppaani, alimmista kylkiluista ylös kaulaan asti, käsivarsia myöten, olen todella tyytyväinen. Rintalasta näkyy joka liikkeellä, käsivarteni ovat kuin hammastikut ja kylkiluuni näkyvät kokoajan. Ystäväni hieroi minua yksi päivä ja sai huomata laihuuteni jonkilaisen sokin kautta. Kyllä hän on laihuuteni nähnyt, mutta nyt myös tunsi ja taisi mennä häneltä hieman yli hilseen.
Tamiflu on vähän kurja lääke, se pistää voimaan pahoin ja oksettaa vaikkei ole mitään mitä oksentaisi. En ole koskaan pitänyt oksentamisesta vaikka sitäkin olen joskus todella harvoin tehnyt väkisin. Polvissa tuntuu siltä, kuin ne olisi puudutettu enkä koskaan tiedä minne suuntaan kaadun kun seison. Ja kun kävelen, tuntuu siltä että polvet vain lonksuvat ja jalka polvesta alaspäin vain heilahtelee jotenkuten.
Kuumetta on nyt ollut ainakin kaksi viikkoa, ja uskokaa pois, minun muutenkin heikolla ruumiillisella tilanteella se ei ole ollut hirveän mukavaa. On ollut pakko juoda mehukeittoja, olen syönyt jopa sosekeittoa. Olihan minulla tuossa nenämahaletkukin. Miten vastenmielinen kokemus. Teetä ja vettä olen juonut niin paljon että ihmettelen suuresti miksei rytmihäiriöt tai infarkti jo iske.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti